Ihmis- ja oppimis- ja tietokäsityksestäni

Oma ihmiskäsitykseni on alati muuttuva tila. Vuosien varrella se on kehittynyt, mutta ei varmaan koskaan tule saavuttamaan lopullista muotoaan. Elämän tilanteet muuttuvat ja samoin jokainen kohtaamani ihminen muuttaa ihmiskäsitystäni johonkin suuntaan. Ihmisten toiminta on niin monimuotoista, kuin on ihmistäkin maapallolla. Nykyisin kohtaamme ihmisiä monista eri maailmankolkista, ja jos emme kykene muuttamaan käsitystämme ihmisitä ja avartamaan ajatusmaailmaamme yhtä nopeasti, olemme ehkä pulassa. Onko edes mahdollista muodostaa yhtä oikeaa ihmiskäsitystä? Tuskin, mutta jos ihmisten moniulotteisuuden tiedostaa, voi löytää oikealle polulle. 

Opettaja joutuu kohtaamaan erilaisista lähtökohdista tulleita ihmisiä varmaan keskivertoihmistä enemmän. Opettaja joutuukin pohtimaan ihmiskäsitystään päivittäin pärjätäkseen vaativassa tehtävässään. Oppimisympäristöt muodostuvat jo nyt eri kansalaisuuksista, uskonnoista ja hyvin erilaisista kulttuuritaustoista tulleista ihmisistä. Tulevaisuudessa luokkahuoneen koostumus on varmasti vielä moninaisempi kuin tänä päivänä. 

Oma ihmiskäsitykseni pohjautuu vahvasti humanismiin. Kulttuurialalle se on myös hyvin tunnusomaista: Ideointi ja innovatiivisuus vaatii heittäytymistä, ja toiminnalliset opetusmallit, ja draamalliset menetelmät ovat hyvä ryhmäytymisen ja tiimityön kannalta. Luovuutta löytyy meistä kaikista, ja sen esille saaminen tarvitsee turvallisen ja luotettavan ilmapiiriin. Kulttuurialalla ja kulttuurituottajana toimiminen on aina ryhmätyötä. Yhtäkään kulttuuritapahtumaa ei kulttuurituottaja järjestä yksin. Hyvä kulttuurituottaja on sosiaalinen ja omaa hyvät tiimityötaidot. Myös ihmisten johtamisen taidot on oltava huippuluokkaa. Koska kulttuurialalla ei suuret rahat yleensä liiku, on talkoolaisten apu korvaamatonta. Palkattomien työntekijöiden innostaminen on tuottajan työssä oleellinen taito. Kulttuurituotannon opetuksessa paras miksaus löytyy kaikista oppimiskäsityksistä. Humanistinen ja sosiokulttuurinen tyyli korostuvat, mutta kun kaikista oppimistyyleistä poimii parhaimmat, ja kokeilee rohkeasti erilaisia menetelmiä, niin lopputulos on mitä parhain.

TutustuminenTamkin Proakatemiaan

Kävin tutustumassa eräänä kauniina syyskuisena perjantaina Tamkin Proakatemiaan. Pääsin kurkistamaan Proakatemian upeisiin tiloihin, jotka sijaitsevat Tampereen ydinkeskustassa Finlaysonin vanhassa tehdaskiinteistössä Tammerkosken partaalla.

Tampereen ammattikorkeakoulussa Proakatemialla opiskellaan yrittäjyyttä ja tiimijohtamista. Opintojen aikana toteutetaan asiakasprojekteja, joiden kautta kerrytetään kokemusta sekä tienataan rahaa. Proakatemian kotimaiset ja kansainväliset verkostot tarjoavat mahdollisuuden luoda laaja ja monipuolinen kontaktiverkosto jo opintojen aikana.

Päätavoitteena on yrittäjyyden edistäminen. Työelämään siirtymistä helpottavat opintojen aikana kertyneet yhteistyöverkostot.

   

Proakatemialla opiskellaan tiimiyrityksissä, jotka koostuvat 15-20 opiskelijasta. Opiskelijoilla ei ole lukujärjestystä tai annettua luentoaikataulua. Viikkoa rytmittävät kaksi kertaa viikossa pidettävät tiimipalaverit. Muuten jokainen on vastuussa omasta ajankäytöstään. Tiimioppiminen vaatii vahvaa sitoutumista ja läsnäoloa, joten tärkeässä roolissa on myös oma motivaatio itsensä kehittämiseen. Erityisen paljon opitaan omista vahvuuksista sekä heikkouksista tiimin jäsenenä ja yrittäjänä. Proakatemialla vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä.

Oppimisen pitää olla hauskaa, ja tästä olen samaa mieltä päävalmentaja Veijo Hämäläisen kanssa. Usein se on kyllä myös kovaa työtä. Mutta kuka sanoo, ettei kova työ ole hauskaa?

”Me uskomme, että luovat ajatukset ja ideat syntyvät hauskuudesta. Jokainen on vastuussa itsestään, oppimisestaan ja yhteisöstään. Proakatemialaisia yhdistää korkea työmotivaatio ja kyky tarttua asioihin. He haluavat oppia ja kehittyä.” (Proakatemian nettisivut: http://proakatemia.fi/).

Proakatemiassa kaikki oppivat toisiltaan, eikä siellä  puhuta opettajista, vaan valmentajista, apuvalmentajista ja päävalmentajasta.

Proakatemian yhteisistä asioista päättää johtoryhmä, joka koostuu jokaisen tiimin yhdestä jäsenestä ja päävalmentaja Veijo Hämäläisestä. Eli erittäin opiskelijalähtöisiä päätöksiä yhteisistä asioista. Johtoryhmä päättää hyvin käytännönläheisistä asioista, esimerkkinä aina puolivuosittain valitaan talkkaritiimi, joka huolehtii postin, organisoi tapahtumia ja huolehtii, että kahvia ja maitoa on aina saatavilla. Johtoryhmässä käsitellään myös palautteet.


 

Valmentaja kyseenalaistaa ja haastaa:

 

Yhteisöllisyys on sisäänkirjoitettu Proakatemian toimintaperiaatteisiin. Ilmapiiri on avoin ja keskusteleva. Kenenkään ei tarvitse jäädä yksin, vaan jokainen kuuluu johonkin tiimiin, josta on aina tukea saatavissa. Valmentajat ovat käytettävissä lähes 24 / 7.

Arvot ja visio

 Oppimisesta ja arvioinnista kertoo apuvalmentaja ja opiskelija Mikko Kiviranta:

Oppimisympäristönä Proakatemia on mielestäni aivan omaa luokkaansa. Opiskelijalta vaaditaan paljon, mutta häneen myös luotetaan. Yrittäjä tarvitsee rohkeutta, riskinottokykyä ja innostusta pärjätäkseen. Näitä ominaisuuksia oppii Proakatemiassa heti opintojen alkaessa.