Tehty!

Opettajaopinnot alkavat olla osaltani nyt maalissa. Opettajan työtä on käsitelty tämän puolentoista vuoden aikana monipuolisesti. On tutustuttu erilaisiin toimintaympäristöihin, harjoiteltu opettamista, saatu pedagogisia työkaluja ja pohdittu opettajan verkostoja. Antoisinta koulutuksessa on ollut opetusharjoittelu. 

Opetusharjoittelun aikana opin itsestäni paljon. Harjoitteluni ohjaaja oli perinpohjainen, ja se oli hyvä. Itse suhtaudun helposti asioihin aika ympäripyöreästi. Opin, että rauhallisuus ja selkeys ovat tärkeitä ominaisuuksia opettajan työssä. Ymmärsin, että tiedän asioista paljon, ja että minulla on annettavaa nuorille. Sen huomaaminen tuntui hyvältä. Heti harjoittelujakson jälkeen toteutin tapahtumatuotannon kesäkurssin Tamkin kulttuurialan opiskelijoille. Vaikka kurssin suunnittelu ja sen vetäminen oli työlästä toteuttaa muun työn ohessa, opiskelijoilta saatu hyvä palaute korvasi vaivan. 

Keväällä tarjosin kansalaisopistolle draaman ja teatterin kurssia. Tarjoukseni meni läpi, ja tämän syksyn aikana olen saanut sen mallikkaasti käyntiin, ja kurssilla on liuta innokkaita orivesiläisiä nuoria. Tavoitteena tässä ryhmälähtöisessä teatterin tekemisessä on saada aikaiseksi ryhmän näköinen ja draamallisesti toimiva esitys kevääksi 2018.

Opekoulun toteutus oli monipuolinen. Käytimme paljon erilaisia digitaalisia alustoja, ja ryhmätöitä tehtiin paljon. Tämä on tietysti hyvä, jotta saamme ihan konkreettista tietoa erilaisista tavoista opettaa. Tämä aiheutti jonkin verran myös sekavuutta, joskus tuntui haastavalta ymmärtää mitä pitäisi tehdä. Saman pienryhmän kanssa työskentelyä koko koulutuksen ajan voisi tulevaisuudessa miettiä uudestaan. Itse olisin mielelläni työskennellyt myös muiden ammattikorkeakoulukentällä toimivien opeopiskelijoiden kanssa. Pienryhmäni koostui peruskouluikäisten ja maahanmuuttajataustaisten kanssa työskentelevistä opettajista. Heidän näkökulmansa olivat toki kiinnostavia, mutta uskon, että olisin saanut enemmän irti opinnoista, jos pienryhmä olisi ollut yhteneväisempi.

Olen tyytyväinen, että lähdin tähän koulutukseen. Koulutus on antanut työkaluja opettajuuteen kasvamisessa. Kasvatustieteen opinnot ovat olleet osaltaan hyvin kiinnostavat. Opetustyötä tekisin jatkossa enemmänkin. Toivottavasti siihen vielä tulee mahdollisuus.

Kehittämistyö

Kehittämistyönäni selvitin Tampereen ammattikorkeakoulun media-alan opiskelijoiden kokemuksia ja mielipiteitä opiskelijaprojektien ohjauksen tasosta ja riittävyydestä. Koulutusohjelmalla on käytössä nk. TUUBI-projektiohjausmalli, jonka kehittämisessä olen itse ollut mukana. TUUBI-mallissa jokainen opiskelijaprojekti käy läpi nelivaiheisen ohjausprosessin:

Laadin opiskelijoille kyselyn syyskuussa 2017, jota jaoin sähköpostitse ja Facebook-ryhmässä.

Kyselyyn vastanneiden määrä jäi pieneksi, jonka perusteella kovin selkeitä johtopäätöksiä ei kyselyn perusteella voi tehdä. Suurin osa vastaajista oli toisen vuosikurssin, eli vuonna 2016 aloittaneita opiskelijoita. Vastauksista voi kuitenkin päätellä, että TUUBIn selkeyttämistä kaivataan ihan yleisellä tasolla, ja myös ohjausta projektin eri vaiheisiin kaivataan enemmän. Monille TUUBI on vieras, ja se aiheuttaa turhaa pelkoa.

TUUBI-prosessia pidetään myös melko pitkänä, ja etenkin nopeat ja kevyet tuotannot pitäisi saada toteutettua nopeammassa tempossa. Erilaisiin tuotantoihin kaivattiin myös omia kirjallisia ohjeita. Vastuksissa nousi myös esille papereiden ja tuotannon suunnittelun tehtävien tasaisempi jakautuminen. Usein työt kuormittavat erityisesti tuottajia ja ohjaajia, mutta tämä on myös tosiasia työelämässä. Tuottajan tehtävänkuvaan kuuluu paljon erilaisia tehtäviä, ja iso osa kokonaisuutta on pitää tuotannon langat käsissä ja paperit järjestyksessä ja ajantasaisina.

Kyselyn perusteella TUUBI-prosessi koetaan usein vaikeana ja hankalan hahmottaa. Tämä tuntuu johtuvan pitkälle siitä, että prosessiin ei ole riittävästi tutustuttu, ja prosessia ei näin osata itselle perustella. Opiskelija kokee, että hän tekee turhaa työtä, kun prosessia ei ole kokonaisuutena ymmärretty. Lähiopetusta on kaivattu, eikä kaikille pelkkä opettajan kehotus tutkia itse TUUBI-ohjeita riitä. 

Viime vuodesta (vsk 2016) lähtien TUUBI-prosessia on opetettu enemmän lähiopetuksena, kun aikaisempina vuosina, ja se myös tentittiin. Tämä näkyi positiivisena asiana kyselyssä, koska lähes kaikki vuonna 2016 aloittaneet kokivat TUUBI-ohjeet selkeiksi ja hyviksi. Lähiopetukseen kannattaa siis myös tulevaisuudessa panostaa.

Kyselystä kävi myös ilmi, että TUUBI-prosessia pidetään monien mielestä kokonaisuutena liian pitkänä. Erityisen turhauttavalta tuntuu 3. – 4. vaiheet, mutta myös ideavaihe ei täysin ollut avautunut. Toisen vaiheen TUUBIa pidettiin tärkeimpänä ja työläimpänä. 

Tuotannon suunnittelu vaatii paljon työtä, ja tämä on tosiasia ammattikentällä. Opiskelijat ovat oppimassa näitä asioita, ja asioiden hoitamiseen kuluu aikaa. Opiskelijatuotantojen aikana opiskelija suorittaa myös muita kursseja, joten kokopäiväisesti tuotantoihin harvoin on mahdollista keskittyä. Opiskelijat tekevät myös kurssien sisällä tuotantoja. Osaltaan myös ohjausresurssien rajallisuus vaikuttaa siihen, että tuotantojen suunnitteluun kuluu aikaa. Yhtäkään opettajaa ei voi irrottaa pelkästään yksittäistä tuotantoa ohjaamaan. Oma kantani on, että TUUBI-prosessin aikana opiskelija oppii paljon media-alasta, ja jo yhden huolellisesti suunnitellun tuotannon aikana saadaan hyvä kokonaiskuva media-tuotannon eri vaiheista.

”Nopean toiminnan joukoista” on viime vuosina ollut paljon puhetta työyhteisössäni.  Asiakkaalla on usein tiukka aikataulu, ja valmista pitäisi tulla nopeasti. Koulutuksen sisällä on paljon pohdittu, kuinka yhdistää asiakkaan toiveet ja mahdollisimman hyvä oppimiskokemus. Yhtenä ratkaisuna nähdään opiskelijaosuuskuntien toiminta, ja se onkin lähiaikoina lisääntynyt. Nopeatempoiset tuotannot tulevat media-alalla lisääntymään, joten tätä seikkaa on hyvä pohtia opetussuunnitelmaa uudistettaessa.

Opiskelijaprojektien tulisi tulevaisuudessa olla vielä enemmän työelämälähtöisiä, ja vastata yritysten tarpeisiin. Tampereen kauppakamarin teettämän työelämän osaamistarveselvityksen mukaan yhteistyön kehittymiseksi on syytä kehittää uusia yhteistoiminnan muotoja, kuten esimerkiksi kumppanuussopimuksia. Lisäksi yritysten on oltava itse aktiivisia tarjoamalla harjoittelupaikkoja opiskelijoille sekä esimerkiksi vierailuluennoitsijoita ja oppimisympäristöjä oppilaitoksille. (Tampereen kauppakamari 2014.)

Tutkintojen rakenteellista ketteryyttä on kehitettävä, jotta kyetään entistä nopeammin vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin ja uudelleen suuntaamaan opintojen sisältöjä. Kaikessa koulutuksessa on korostettava nykyistä enemmän työelämään valmistavaa asennekasvatusta, työelämän perussääntöjä, talouden perustietojen ja -taitojen opetusta sekä riittävän monipuolista työharjoittelua. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen markkinoinnissa ja opetuksessa on korostettava, että koulutus ei suoraan valmista esimiestehtäviin. Näin varmistetaan, että valmistuneilla on realistisempi kuva ensimmäisestä työtehtävästään ja he ovat paremmin motivoituneita kyseiseen tehtävään (Tampereen kauppakamari 2014).

Työelämä vaatii työntekijöiltään oma-aloitteisuutta, ja siihen tarpeeseen ammattikorkeakoulun on vastattava. Ammattilaiseksi kasvaminen vaatii opiskelijalta oma-aloitteisuuden opettelua, ja media-alalla on paljon asioita, jotka eivät aina mene oppikirjojen mukaisesti. Työryhmät vaihtelevat projektikohtaisesti, ja itsenäinen, mutta työryhmän huomioon ottava työote on välttämätöntä. Jotta opiskelijat tulevat pärjäämään työelämässä, on myös opettajan roolin aika muuttua. Valmentava opetta, joka siirtyy luokan edestä oppijan vierellä kulkevaksi ohjaajaksi, voi olla tulevaisuuden ammattiopettajan malli.

Kyselyn tulokset ja kehittämisehdotukseni esittelin Tamkin media-alan opettajien kokouksessa Mediapoliksessa.

TUUBI –ohjausmalliin liittyvä kysely

TUUBI on nykyisessä muodossaan vuonna 2015 käyttöön otettu Tampereen ammattikorkeakoulun media-alan opiskelijaprojektien nelivaiheinen ohjausmalli. Kyselyn tarkoituksena on kehittää TUUBI-mallia, ja selvittää sen toimivuutta opiskelijan näkökulmasta.

Kysely liittyy Outi Söderholmin ammatillisen opettajakorkekouluopinojen kehittämistyöhön. 

Vastaukset 15.10.2017 mennessä. 

1.      Minä vuonna aloitit opiskelun Tamkin media-alan / elotv:n opiskelijana?

·        2012

·        2013

·        2014

·        2015

·        2016

Jos olet jo valmistunut, niin minä vuonna valmistuit? _______________________

2.      Suuntautumisvaihtoehtoni on / oli:

·        Kuvaus / kuvavalo

·        Käsikirjoitus

·        Leikkaus

·        Tuottaminen

·        Äänisuunnittelu

3.      Oletko lukenut TUUBI-ohjeet Tabulasta?

·        kyllä

·        en

4.      Oletko osallistunut TUUBI-kokouksiin? Voit valita useamman vaihtoehdon.

·        kyllä, 1. vaiheen kokoukseen

·        kyllä, 2. vaiheen kokoukseen

·        kyllä, 3. vaiheen kokoukseen

·        kyllä, 4. vaiheen kokoukseen

·        en ole koskaan osallistunut TUUBI-kokoukseen

5.      Millaista apua TUUBI-ohjeista on ollut mediaprojektin suunnittelussa?

________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

·        En ole käyttänyt TUUBI-ohjeita mediaprojektia suunnitellessani tai valmistautessani TUUBI-kokoukseen.

6.      Miten kehittäisit nelivaiheista TUUBI-prosessia?

________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

7.      Mitä jättäisit pois nelivaiheisesta TUUBI-prosessista?

________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

8.      Miten koet opettajan ja muun henkilökunnan opetuksen ja ohjauksen riittävyyden TUUBI-projekteissa?

ei riittävää                           melko riittävää            on riittävää

Perustele miksi:

________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

9.      Kuinka tärkeänä pidät käytännön (projektit) tekemistä media-alan opinnoissa?

en lainkaan tärkeänä                vähän tärkeänä      jonkin verran tärkeänä     erittäin tärkeänä

Perustele miksi:

Kiitos osallistumisesta!