Opettaja yhteiskunnallisena toimijana

Koulutuksen tärkeimpiä funktioita:

1    Kvalifiointi

·       tiedon, taidon, osaamisen tuottaminen

2.     Valikointi

·       yhteiskuntahierarkiaan sijoittaminen

3.     Integrointi

·       yhteiskunnan kiinteyden ylläpitäminen

4.     Varastointi

·       työvoimareservin säilyttäminen

Ammatillinen sosialisaatio

·       prosessi, jossa yksilö käy läpi ja omaksuu ammatissa vaadittavat normit, säännöt, kieli- ja vuorovaikutuskoodit

·       yksilö sisäistää ammatillisen ideologian sekä muokkaa identiteettiään työn asettamien vaatimusten mukaisesti

·       yksilö oppii toimimaan ja esiintymään ammattiryhmänsä osaavana ja täysivaltaisena jäsenenä.

Pienryhmissä tutustuttiin seuraaviin aiheisiin, ja joimme aiheet webinaarissa.

1. Millä perusteilla ammatillinen opettaja on yhteiskunnallinen vaikuttaja?
2. Minkälaisia yhteiskunnallisia tehtäviä koulutuksella on?
3. Mitkä ovat verkostotyön periaatteet ja toimintatavat?
4. Mitä tarkoittaa koulutuksen nivelvaiheiden tuki ja miten se toteutuu?
5. Minkälaisia mahdollisuuksia tieto- ja viestintäteknologia ja sosiaalinen media tuovat monialaiseen ja verkostomaiseen yhteistoimintaan?
6. Millä tavalla lainsäädäntö raamittaa ammatillisen opettajan työtä?
7. Pienryhmän oma kysymys.

Omassa ryhmässä tutkimme miten lainsäädäntö raamittaa ammatillisen opettajan työtä. Laki ohjaa opettajan työtä ja koulutusta ylipäätään vahvasti. Tämä on tietenkin ehdoton edellytys demokratiassa. Kaikille on taattava sama kohtelu, hyvä koulutus, ja oikeudenmukainen arviointi. Jokaisen ammattiopettajan on perehdyttävä tarkoin lainsäädäntöön, joka on helposti löydettävissä tämän linkin kautta:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980630

Itse tutkin tässä tehtävässä siitä mitä laki määrää arvioinnista, ja tässä alla faktoja:

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta osaamisensa arviointiin.
Opiskelija voi pyytää 25 §:n 3 momentissa tarkoitetun osaamisen arvioinnin perusteella annetun arvosanan oikaisua suullisesti tai kirjallisesti rehtorilta tai arvioinnista 25 b §:n mukaan päättäneeltä.
Osaamisen osoittamisen uusiminen ja arvosanan korottaminen
Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää mahdollisuus osaamisen osoittamisen uusimiseen, jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty. Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää mahdollisuus myös 25 §:n 3 momentissa tarkoitetun osaamisen arvioinnin perusteella annetun hyväksytyn arvosanan korottamiseen.
Jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty, koulutuksen järjestäjän tulee tarvittaessa varata opiskelijalle mahdollisuus muutoin osoittaa sellainen osaaminen, joka mahdollistaa opiskelun etenemisen.
Opiskelijan osaamisen arviointi
Opiskelijan osaamista arvioidaan vertaamalla sitä tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määrättyyn osaamiseen tai opiskelijan osaamista arvioidaan vertaamalla sitä opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin.
Opiskelijan ammatillista osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näyttöjen perusteella sekä tarvittaessa muulla tavoin.
Osaamisen arvioinnin perusteella annetaan tutkinnon osien, ammattiosaamisen näyttöjen, yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden ja valmentavan koulutuksen osien arvosanat. Valtioneuvoston asetuksella säädetään osaamisen arviointiasteikosta.
Koulutuksen järjestäjä laatii suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta ja osaamisen arviointimenetelmistä.
Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava toimielin, johon kuuluu koulutuksen järjestäjä, opettajia ja opiskelijoita sekä työ- ja elinkeinoelämään edustavia jäseniä.
Toimielimen tehtävänä on:
1) hyväksyä 25 §:n 4 momentissa tarkoitetut suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista;
2) valvoa näyttötoimintaa;
3) päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista;
4) käsitellä 25 c §:ssä tarkoitetut osaamisen arviointia koskevat oikaisuvaatimukset.
Toimielimen puheenjohtaja ja muut jäsenet nimetään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Koulutuksen järjestäjä päättää tarkemmin toimielimen muista tehtävistä, toimintatavoista ja päätöksenteosta sekä toimielimen jäsenille maksettavista palkkioista.
Osaamisen arvioinnista päättäminen
Tutkinnon osan, yhteisten tutkinnon osien osa-alueen tai valmentavan koulutuksen osaamisen arvioinnista päättää opetuksesta vastaava opettaja tai opettajat yhdessä, jos opettajia on useita.
Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista päättävät 25 a §:ssä tarkoitetun toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen. Jos tutkinnon osan ammatillista osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näyttöjen lisäksi muulla tavoin, tästä arvioinnista päättää opetuksesta tai tietopuolisista opinnoista vastaava opettaja tai opettajat yhdessä, jos opettajia on useita.
Todistukset
Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijalle tutkintotodistus, kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti tutkinnon muodostumiseksi vaadittavat tutkinnon osat.
Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijalle todistus suoritetusta koulutuksesta, kun opiskelija on suorittanut ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen.
Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijalle todistus suoritetuista tutkinnon tai koulutuksen osista, jos opiskelija eroaa kesken tutkinnon tai valmentavan koulutuksen suorittamisen. Todistus suoritetuista tutkinnon tai koulutuksen osista tulee antaa opiskelijan pyynnöstä myös opiskelun aikana.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin todistusten sisällöstä ja allekirjoittamisesta sekä todistusten liitteistä. Opetushallitus määrää todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävistä tiedoista.
Koulutuksen järjestäjä ei kuitenkaan saa antaa tutkintotodistusta tai todistusta suoritetuista tutkinnon osista, jos 19 a §:ssä tarkoitetun mukauttamisen tai 21 §:ssä tarkoitettujen erityisten opiskelujärjestelyjen käyttämisen vuoksi opiskelija ei ole saavuttanut keskeisiä tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Koulutuksen järjestäjä antaa tällöin todistuksen opiskelijan osaamisesta.