Arviointi
suuntaa oppimista
-
Opiskelijat asettavat tavoitteensa ja
valitsevat opiskelustrategiansa arviointikäytännöistä tekemiensä tulkintojen
pohjalta eivätkä kurssin/ koulutuksen tavoitteiden pohjalta (Lindblom-Ylänne&
Nevgi, 2009)
-
Tiedon toistamiseen perustuvat arviointitavat
ohjaavat pintasuuntautuneeseen oppimiseen
-
Oma ajattelu, ongelmanratkaisu ja soveltaminen
-> syväsuuntautunut oppiminen
Seitsemän
ohjetta opetuksen suunnitteluun:(Lindblom-Ylänne& Nevgi, 2009)
1.Selvitä,
miten opiskelijasi opiskelevat
2.Selvitä
itsellesi opiskelijoiden oppimistavoitteet ja esitä ne selkeästi opiskelijoille
3.Käytä
opetusmenetelmiä, jotka sopivat parhaiten opiskeltavan aineksen opettamiseen ja
edistävät oppimista
4.Käytä arviointikeinoja,
joiden avulla autat opiskelijoita suuntaamaan oppimisensa osaamiseen ja ymmärtämiseen
(vrt. tentistä ”selviytyminen”, kurssista ”läpipääsy”)
5. Tarkkaile ja arvioi omaa opetustasi-pyydä
palautetta opiskelijoiltasi ja kollegoiltasi
6. Kehitä esiintymistaitojasi ja ilmaisusi
selkeyttä
7. Pidä itsesi ajan tasalla
oman tieteenalasi/ opetussisältöjesi kysymyksissä
Arviointi on arvon antamista kohteelle
Ulkoisesta, määrällisestä mittaamisesta kohti laadullisia ja
monimenetelmäisiä tapoja, jossa arvioitavat itsekin ovat aktiivisia
Sidoksissa etiikkaan-milloin arviointi on hyvää, pahaa, oikein,
väärin, kenen kannalta ja millaisin ehdoin?
Arviointi on sidoksissa valtaan ja vastuuseen
Arviointi
ohjaa oppijan toimintaa
•Arviointikäytännöt suuntaavat voimakkaasti oppijan toimintaa
PINTASUUNTAUTUNUT - SYVÄSUUNTAUTUNUT
” Jos tavoitteena muuttaa opiskelijoiden
oppimista, muuta arviointimenetelmiä.”
(Brown 1997, teoksessa Lindblom-Ylänne ym. 2009)
•Arviointi vaikuttaa voimakkaasti tunteisiin,
suorituksia ja tehtäviä on joskus vaikea erottaa henkilöstä ja persoonasta
KUKA ARVIOI
OPPIMISTA?
•Opettaja?
•Itse ?
•Vertainen, kollega?
•Työelämän edustajat?
•Tekninen sovellus?
•Muu, mikä?
Arvioinnin kysymyksiä
Arvioinnin
tehtäviä ammatillisessa koulutuksessa (oph)
•Arviointi ohjaa
•Arviointi motivoi
•Arviointi kannustaa
•Arviointi tukee myönteisen minäkuvan ja ammatti-identiteetin
kasvua
•Tuottaa tietoa oppimisesta ja osaamisesta eri
tahoille (mm. opiskelija, opettaja, työnantaja, jatko-opinnot)
Arvioinnin
perinteiset tavat
Aloitus: •DIAGNOSTINEN (Toteava, kartoittava,
selvittävä, suunnittelua tukeva)
Välivaihe: •FORMATIIVINEN (Oppimista ohjaava,
motivoiva, säätelevä)
Päätös: •SUMMATIIVINEN (Kokoava, arvosteleva,
yhteenvetävä)
Ammatillisissa tutkinnoissa oppimisen arviointi
ja osaamisen arviointi tulee erottaa toisistaan (etenkin
näyttötutkintojärjestelmä)
FORMATIIVINEN arviointi, kehittävä
–Prosessiluonteinen jatkuva arviointi, mitä ja
miten on opittu ja kehitytty
•SUMMATIIVINEN arviointi, toteava
–Pääteosaamisen arviointi, arvioidaan osaamista
kyseisellä hetkellä
Arvioijan
hyveet:
Arvosidonnaisuutta ja ihmiskäsityksen vaikutusta on käytännössä
mahdotonta eristää arvioinnista opetusalalla -> tiedostaminen ja näkeminen
vahvuutena (KÄYTTÖTIETO)
•Hyvä arvioija kykenee vuorovaikutussuhteeseen ja itsensä/
itsekkyytensä ylittämiseen
•Arvioijalla voi olla monenlaisia rooleja ->
vaikuttaa arviointiin
Eettisesti
hyvä arviointi
•Reiluus ja oikeudenmukaisuus
•Validius ja reliaabelius
•Läpinäkyvyys
•Vaativuus ja kyky motivoida oppimista
•Kriteeriperustaisuus
ULKOINEN VS OSALLISTAVA ARVIOINTI?
ARVIOINTIKRITEEREISTÄ TIEDOTTAMINEN, AVAAMINEN
JA KERTAAMINEN!
Osallistava
arviointi
•Dialogisuus ja keskustelu herättävät oppijassa luottamusta
•Tukee nykyisiä oppimiskäsityksiä ja oppijan autonomisuutta ja
arvioinnin etiikkaa
•Sitouttaa mahdollistaa monien erilaisten näkökulmien esiin
nousemisen
•Ominaispiirteitä: Läheisyys, vastavuoroisuus,
avoimuus, hienotunteisuus, yksityiskohtaisuus
Hyvä arvioiva
palaute? (Atjonen)
•Hyvän opiskelijapalautteen elementit:
1.Selkeä kuvaus vaaditusta suoriutumisesta
2.Tieto opiskelijan senhetkisestä suoritustasosta
3.Vertailu, joka tähtää tiedon tuottamiseen näiden kahden
välisestä erosta
4.Tämän tiedon käyttö eron kiinni kuromiseksi
(<-konkretia?)
Tenttimuodot
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti